Kiipeily harrastuksena – Mitä täytyy tietää?

Kiipeily on monipuolinen harrastus, josta löytyy eri variaatioita tarkkaan turvatusta seinäkiipeilystä ilman apu- ja turvavälineitä tapahtuvaan kalliokiipeilyyn. Kalliot ja seinämät eivät tietenkään ole ainoita kiipeilyalustoja, sillä puissa kiipeily on yhtä kehittävää ja antoisaa puuhaa, jota varten Suomesta löytyy nykyään harrasteratoja pieniä lapsia ja aloittelijoita varten tarkoitetuista reiteistä vaativampiin, korkeammalla suoritettaviin osuuksiin. Kiipeily kehittää sekä fyysisiä ominaisuuksia että henkistä pääomaa.

Kiipeilylajeja

Kiipeily jaetaan useisiin alalajeihin, joista osa soveltuu hyvin aloittelijoille ja osa vaatii harrastajalta runsaammin voimaa, myös pettämätöntä logiikkaa ja päättäväisyyttä. Suomessa suosituimmat kiipeilylajit voidaan niputtaa urheilunimikkeen alle. Urheilukiipeilyksi määritellään boulderointi, kallio- ja seinäkiipeily.

Boulderointi

Boulderointi tulee englanninkielisestä sanasta boulder, joka tarkoittaa lohkaretta. Se siis itsessään viittaa kivillä tai kalliolla kiipeilyyn. Myös sisäkiipeilyä voidaan nimittää boulderoimiseksi. Yhteistä sisällä ja ulkona tapahtuvalle boulder-kiipeilylle on, ettei kiipeilyssä käytetä valjaita, eikä muitakaan apuvälineitä. Boulderointiin soveltuvat kalliot ja kivet ovat kolmesta viiteen metrin korkuisia ja niiden alle kiipeilijät asettavat crash padin, pehmustepatjan putoamisen varalta.

Kallio- ja seinäkiipeily jakautuvat seuraavasti:

  • yläköysikiipeilyssä köysi kulkee reitin huipulta ankkurista varmistajan kautta kiipeilijään, laji soveltuu aloittelijoillekin
  • alaköysikiipeilyä kutsutaan liidaukseksi, siinä kiipeilijä vie köyttä mukanaan kiinnittäen köyden muutaman metrin välein seinään, tai kallioon

Lisäksi alalajeja ovat trädikiipeily, tekninen kiipeily teknisten apuvälineiden avulla, korkeilla kallioseinillä harrastettava big wall-kiipeily ja mixed-kiipeily, jossa reitillä on sekä kiveä että jäätä. Tietysti erikseen on mainittava vielä vuorikiipeily.

Miten kiipeilyyn valmistaudutaan?

Tärkeintä on aina valmistautua huolellisesti, jotta kiipeily sujuisi mahdollisimman turvallisesti. Kalliokiipeilyn kohdalla on hyvä tutustua kiipeilykohteeseen jo ennakkoon. Se onnistuu ainakin jossain määrin perehtymällä kiipeilykallioista laadittuihin topografisiin karttoihin, joita kutsutaan topoiksi. Niistä voit tutkia kiipeilyreittien sijainteja ja reittien vaikeustasoja.

Kartoista saatat saada myös ennakkotietoa siitä, onko kalliolla valmiiksi yläköysiankkureita ja hakoja, joita tarvitaan alaköysikiipeilyssä. Topoihin ei voi kuitenkaan aina luottaa sataprosenttisella varmuudella, sillä niitä laativat henkilöt eivät aina välttämättä ole itse kiivenneet piirtämiään reittejä. Topografisiin karttoihin kannattaa suhtautua suuntaa antavina dokumentointeina varautuen siihen, että todellisella reitillä saattaa esiintyä poikkeamia.

Kiipeilyvarusteet

Turvavarusteiden merkitystä ei voi ylikorostaa. Ulkona tapahtuvalle kiipeilyretkelle tarvitset mukaan ainakin puhelimesi, ensiapulaukun, kypärän, kiipeilykengät ja magnesiumia, jota kutsutaan myös mankaksi. Se estää käsiä hikoilemasta ja parantaa pitoa.

Köysikiipeilyssä tarvitset kiipeilyköyden, varmistuslaitteen ja sulkurenkaita, lisäksi olisi hyvä olla mukana toinenkin köysi mahdollisia pelastustehtäviä varten. Erilaiset nauhalenkit ja jatko-osat ankkuripisteitä varten ovat myös tarpeen. Alaköysikiipeilyssä pätee sama jatkojen ja kiilojen suhteen.

Valjaat

Valjaiden valitsemisessa neuvovat asiantuntevat jälleenmyyntiliikkeet. Seinäkiipeilyyn riittävät säätymättömin reisilenkein varustetut valjaat, mutta muissa kiipeilyn lajeissa on parempi hankkia valjaat, joiden säärilenkkejä voidaan säätää. Se parantaa istuvuutta ja siten mukavuutta ja turvallisuutta. Talvikiipeilyssä käytetään nimenomaan täysin säädettävin jalkalenkein varustettuja valjaita, koska talvella valjaiden alla käytettävä vaatekerrasto on paksumpi.

Valjaiden käyttöä, aivan kuten muitakin välineitä, tulee harjoitella ennakkoon, sillä niiden hallitseminen on turvallisuuden kannalta olennaista. Istumavaljaiden varaan pudotessa lantio ja reidet joutuvat kovimman rasituksen kohteiksi. Putoamisasento on hallittava, jotta vältytään vakavilta selkävammoilta, sillä mikäli putoamisen aikana keho kääntyisi selälleen, käyden kiristyessä on vaarana, että selkä jopa katkeaa.

Valjaat on tarkistettava aina käytön jälkeen ja vielä uudelleen ennen seuraavaa käyttökertaa. Valvotuissa olosuhteissa palveluntarjoaja on vastuussa valjaiden ja kaikkien muidenkin varusteiden kunnosta, mutta itsenäiset kiipeilyn harrastajat vastaavat omasta turvallisuudestaan. Siksi rispaantuneita valjaita, tai mitään vaurioituneita tai puutteellisia turvavälineitä ei tule käyttää. Turvallisuudesta ei kannata tinkiä.

Yleistä kiipeily- ja muille luontoretkille valmistautumisesta

Mukaan tarvitaan ensiaputarvikkeet ja on huolehdittava siitä, että niitä tarvittaessa osataan myös käyttää. Ilman puhelinta ei millekään retkelle tule lähteä. Mikäli mahdollista, on hyvä varustautua vielä varapuhelimella, jonka akku on varmasti ladattu.

Jos ensisijaisesti käyttämäsi puhelin putoaa, tai muuten vaurioituu, olet ainakin tavoitettavissa ja saat myös tarvittaessa hälytettyä kiipeilypaikalle apua. Siksi kaikkien osallistujien onkin syytä tietää tarkkaan kiipeilypaikan sijainti ja reittiohjeet, jotta jokainen pystyy neuvomaan mahdolliset pelastushenkilöt paikalle.

Ennen kuin lähdet kiipeilemään, tai muutenkaan luontoretkelle, ilmoita jollekin lähiomaisellesi tai ystävällesi, minne suuntaat ja milloin olet suunnitellut palaavasi. Retken päätyttyä sinun on hyvä ilmoittaa olevasi kunnossa. Lyhyilläkin retkillä jopa ennestään tutuissa maisemissa on mahdollista esimerkiksi eksyä, eivätkä edes huolelliset ja tarkkaan suoritetut valmistelut kokonaan poista onnettomuuden mahdollisuutta, joten siksi on pyrittävä varautumaan kaikkeen.

Pakkaa mukaan myös alueen kartta, luotettavat suunnistusvälineet kuten kunnollinen kompassi, taskulamppu ja vara-akut, riittävästi juotavaa, eväät, tulentekovälineet, varasukat ja mielellään varapaita, talouspaperia tai nenäliinoja, puhdistusainetta tai puhdistuspyyhkeitä sekä kyypakkaus ja mahdollisesti kipulääkkeitä.

Oma henkilökohtainen lääkitys on muistettava ottaa mukaan, jos tarvitset sellaista, ja sinun täytyy kertoa kiipeilyseurueellesi mahdollisista sairauksista, joihin saatat tarvita hoitoa retken aikana, kuten diabeteksesta. Muista myös kertoa, jos sinulla on anafylaksian riski ja mukanasi niin kutsuttu EpiPen tai vastaava mekaaninen lääkintäväline. Ohjeista kiipeilytovereitasi tällaisen välineen käytössä. Huolellinen valmistautuminen saattaa pelastaa henkiä.

Privacy Policy